Vastuullinen sijoittaminen on ollut viime aikoina paljon esillä. Vastuullisessa sijoittamisessa huomioidaan ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä tekijöitä, eli ns. ESG-asioita (Environment, Social, Governance). Sijoittaja voi painottaa omien sijoituskohteiden valinnassa näistä yhtä tai useampaa tekijää.
Woodlyn pääomasijoittaja Hanna Liiri on sijoittanut perhesijoitusyhtiö Besodos Investors Oy:n kautta Spinnovaan, Papticiin ja Woodlyyn heti niiden alkuvaiheessa. Hän myös istuu kaikkien näiden yritysten hallituksessa. Vaikka jokaisen edellä mainitun yrityksen toiminta perustuu omaan uniikkiin puunjalostusalan innovaatioon, on niille yhteistä liikeidean kytkeytyminen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen megatrendiin. Kaikkien yritysten tuotteet ovat potentiaalisesti laajasti skaalautuvia ja tiimi on kyvykäs ja osaava. Tämä ei ole sijoituspäätöstä tehneen Hanna Liirin mukaan sattumaa vaan tärkeä kriteeri omistajaksi lähtemiselle. ”Yrityksellä pitää olla mahdollisuudet onnistua isosti”, Hanna Liiri sanoo.
”Ennen vastuullinen sijoittaminen oli poissulkevaa, ei haluttu sijoittaa aseteollisuuteen jne. Nykyään se on proaktiivista. Pohjoismaissa sosiaaliset, hallinnolliset ja henkilöstöpolitiikkaan liittyvät asiat ovat käsitykseni mukaan lähtökohtaisesti jo kunnossa. Tällöin ratkaisevaan rooliin nousevat kiertotalous- ja ympäristöasiat. Omia sijoituspäätöksiä tehdessäni tuote ja sen skaalautuvuus ratkaisee. Tuotteen pitää olla ympäristöystävällinen ja ratkaista hiilineutraaliuden ongelmia”, hän jatkaa.
Sijoittajan rooli startup yrityksessä?
Alkuvaiheen sijoittajan rooli startup yrityksessä on moninainen, sillä matka hyvästä liikeideasta kaupallistetuksi tuotteeksi on pitkä. Pitkäjänteinen sijoittaja antaa työrauhan ja mahdollistaa tiimin keskittymisen tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. Hän myös tuo yhteiseen pöytään oman kontaktiverkostonsa. Sijoitukseen mukaan lähteminen lähettää voimakkaan positiivisen signaalin muille sijoittajille. Tähän liittyy myös Hannan mieluisimmat muistot sijoittamisen matkalta: ”Siinä voi taputtaa itseään selkään, että olemme usein ottaneet ensimmäisen sijoittajan roolin, olemme olleet näissä kaikissa mukana hyvin alkuvaiheesta lähtien… Ja sehän on vahva viesti muille sijoittajille, että olemme uskaltaneet lähteä mukaan ihan kohtuullisellakin sijoituksella. Tästä voin olla ylpeä ja tyytyväinen, että olemme näyttäneet tietä.”
Liirin mukaan sijoittajalta ei vaadita osaamista alan liiketoiminnasta tai teknologiasta. Tämän ei pidä pelottaa sijoittajia. Suurin tuki mitä sijoittaja voi antaa on yleensä rahallinen tuki. Tietotaitoa yritykseen on usein paljon helpompi löytää. Liiri toivoisi, että useammat sijoittajat voisivat allokoida edes pienen siivun salkustaan startuppeihin, sillä yhdessä tekemällä muskelit olisivat suuremmat.
”Sijoittajapohjaa laajentamalla parantuisivat todennäköisyydet saada yhä useampi startup kasvun tielle.”
Tällä hetkellä aloittavien yritysten rahoittaminen jää usein yksityisten enkelisijoittajien ja perhesijoitusyhtiöiden tehtäväksi. Ilahduttavaa kuitenkin on, että markkinoilla on jo esimerkiksi useita pääomarahastoja, jotka keskittyvät näihin hyvin aikaisen vaiheen sijoituksiin.
Mahdollisen taloudellisen hyödyn lisäksi Liiri näkee sijoittamisen myös yhteiskunnallisena tekona, satsauksena Suomen osaamispääoman kehittämiseksi.
”Kunhan oman riskinoton pitää itselleen sopivalla tasolla on sijoittaminen kiehtovaa. Sijoittaminen on mieletön ikkuna nähdä upeita keksintöjä, taitavia ihmisiä ja päästä jollain tasolla ja omalla pienellä panoksella vaikuttamaan vaikkapa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn”, Hanna Liiri sanoo.
Kuvassa Hanna Liiri isänsä Besodos Investors Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Liirin kanssa.