Woodly

woodly

Metsän käyttö

Metsän käyttö Suomessa – kehitysloikka perinteisestä metsäteollisuudesta puunjalostusinnovaatioihin.

Metsien merkitys ja hyödyt

Metsät mahdollistavat elämisen planeetallamme. Metsän käyttö ja metsien rooli jokapäiväisessä elämisessämme on suurempi kuin monesti ymmärrämmekään. Metsät muuttavat hiilidioksidia hapeksi ja sitovat itseensä merien jälkeen toiseksi eniten ilmastomme kasvihuone- ja hiilidioksidipäästöistä. Metsät myös ehkäisevät maaperän kulumista eli eroosiota. Tämä puolestaan mahdollistaa suuremman maapinta-alan käytön maanviljelykseen ja ruoan tuottamiseen. Kaiken tämän lisäksi metsät tarjoavat kodin tuhansille eläimille ja uusiutuvaa raaka-ainetta ihmiskunnan käyttöön.

woodly

Kestävä metsänhoito Suomessa

Metsän käyttö tulee olla kestävällä pohjalla, jotta voimme taata maapallon kantokyvyn tulevaisuudessakin. Metsiä täytyy suojella ja yksi keino tähän on kestävä metsänhoito. Kestävä metsänhoito tarkoittaa sitä, että metsien käyttö ja hoito tapahtuu sellaisella tavalla ja sellaiseen tahtiin, että pidämme huolta metsien monimuotoisuudesta, elinvoimasta ja uusiutumiskyvystä. Suomi on harjoittanut kestävää metsänhoitoa jo yli sadanviidenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1868 Suomen metsät olivat huonossa kunnossa metsän hävittämisestä ja polttamisesta johtuen. Pelätessä Suomen metsien katoavan, Suomessa laadittiin ensimmäinen metsälainsäädäntö, joka on edistänyt kestävää metsän käyttöä ja hoitoa erinomaisin tuloksin. Metsälainsäädännön ansiosta puiden ja metsien lukumäärä on kasvanut Suomessa huomattavasti.

Metsän käyttö historiassa

Metsät peittävät yli 75% Suomen maapinta-alasta. Suomi onkin metsäpeitteen perusteella Euroopan metsäisin valtio. Historiallisesti metsät ovat olleet suomalaisille hyvin tärkeitä: ne ovat tarjonneet suojaa, ravintoa ja mahdollisuuden toimeentuloon. Metsien hyödyntäminen on ollut Suomessa monipuolista ja metsien käyttö Suomen historiassa ulottuu useiden tuhansien vuosien taakse. Puun käyttö on aikaisempina vuosisatoina näkynyt esimerkiksi kaskiviljelyssä, laivarakennusmateriaaleina, rakentamisessa ja maanviljelyssä. 1900-luvulla keskeisimmäksi puun käytön kohteeksi muodostui metsäteollisuus. Viime aikoina on kuitenkin syntynyt myös aivan uudenlaisia puunjalostusinnovaatioita, jotka poikkeavat puun perinteisistä käyttökohteista.

Metsien hyödyntäminen nyt ja tulevaisuudessa

Suomella on ollut käytössään sadan vuoden ajan valtakunnan metsien inventointi eli metsän ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa Suomen metsien tilasta. Metsälainsäädäntö on edesauttanut korkeatasoisen metsiin liittyvän asiantuntijuuden syntymistä Suomessa. Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu toteaa blogikirjoituksessaan Suomi on korkean puu- ja metsäjalostusosaamisen maa Suomen puunjalostusosaamisen olevan maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Suomalainen metsätietous on karttunut vuosikymmenten aikana systemaattisen työn tuloksena ja tänä päivänä siihen ja suomalaisiin puunjalostusinnovaatioihin kohdistuu paljon kansainvälistä kiinnostusta. Tästä kansainvälisestä kiinnostuksesta myös Woodly on saanut osansa. Tässä linkkejä muutamiin kansainvälisiin uutisointeihin Woodlysta:

Puupohjaiset innovaatiot Suomessa

Suomen korkea puunjalostusosaaminen mahdollistaa puuraaka-aineen käyttämisen mitä innovatiivisimmalla tavalla. Puusta voidaan valmistaa tuotteita korvaamaan betonin ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Puun käyttö on laajentunut perinteisistä käyttökohteista tekstiilin, elintarvikkeiden ja muovin raaka-aineeksi. Lue lisää mitä kaikkea suomalaiset startupit kehittävät parhaillaan puusta. Myös Metsien Suomi –hankkeen markkinointipäällikkö Markus Heinonen listaa blogikirjoituksessaan Suomi luo parempaa tulevaisuutta puunjalostusinnovaatioilla Suomesta kansainvälisille markkinoille ponnistavia puunjalostusinnovaatioita. Suomi luo näiden puunjalostusinnovaatioiden avulla parempaa tulevaisuutta, ei pelkästään itselleen vaan koko maailmalle.

Lisää puunjalostusinnovaatioista ja metsien käytöstä voi lukea pian julkistettavista blogeistamme:

Selluloosa kuuluu polysakkareihin ja se on maakasvien soluseinän pääkomponentti. Se on yksi yleisimmistä luonnon materiaaleista, jota tuottavat kasvien lisäksi myös bakteerit ja levät. Se on kierrätettävä ja uusiutuva raaka-aine, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi paperi- ja pakkausteollisuudessa sekä tekstiileissä ja elintarvikkeissa. Lue lisää aiheesta blogikirjoituksestamme Selluloosa ja sen monet mahdollisuudet.

Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia ja ehtyviä luonnonvaroja, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden biomassan fossilisoituessa maaperään. Näihin kuuluvat esimerkiksi maahiili, kivihiili ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Suomen maakamarasta ei löydy fossiilisia polttoaineita, ellei turvetta lasketa mukaan. Lue aiheesta lisää pian ilmestyvästä blogikirjoituksestamme Fossiiliset polttoaineet ja muovi – miksi valita vihreä vaihtoehto.

Energiapuu tarkoittaa hoitamatta jääneistä nuorista metsistä korjattua puuta, jotka eivät vielä täytä puunjalostuksen mittoja. Lue lisää tulevasta blogitekstistämme Energiapuu – mitä se on, ja miten hyödyntää sitä.

Uutiset:

Mitä mieltä olet tästä sisällöstä

Kiitos palautteestasi. Voitko kertoa tarkemmin miten sivustomme palvelisi paremmin?