Kirsi Joensuu on Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja. Suomen metsäyhdistys on 1877 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on informoida kansalaisia ja päättäjiä metsien kestävästä ja monipuolisesta käytöstä, innostaa ja houkutella tulevaisuuden osaajia metsäalalle sekä pitää metsäala ajan hermolla toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Suomen Metsäyhdistyksellä on tärkeä tehtävä metsäalan yhteistyön rakentajana sekä siitä viestijänä. Yhdistyksen tunnetuimpia viestinnän hankkeita ovat Uusi puu –kilpailu ja Metsien Suomi -hanke, kansainvälisille kohderyhmille suunnattu forest.fi kanava, yläkouluissa käytävä Metsävisa sekä Päättäjien Metsäkatemia kotimaan päättäjien keskuudessa.
Ratkaisut megatrendeihin löytyvät metsien kestävästä käytöstä.
Joensuun mukaan ratkaisut useisiin maailman megatrendeihin, kuten ilmaston muutoksen, kaupungistumisen, ympäristön saastumisen ja biodiversiteetin vähenemisen synnyttämiin ongelmiin löytyvät metsien kestävästä käytöstä. Metsästä saadaan puuta, josta voidaan valmistaa tuotteita korvaamaan betonin ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.
”Woodly on konkreettinen esimerkki siitä, miten puu korvaa fossiilista raaka-ainetta, se on aivan upea suomalainen keksintö, jolla on varmasti isot kansainväliset markkinat. On Suomen talouden kannata merkittävää, että meillä on Woodlyn kaltaisia tuotteita.” Kirsi Joensuu sanoo.
Suomessa tehdään korkean puunjalostusarvon tuotteita.
Kirsi Joensuun mukaan on väärin puhua, että Suomessa puunjalostusteollisuudessa oltaisiin matalan teollisuuden alan. ”Väärin. Suomessa tehdään korkean jalostusarvon tuotteita mm. sellusta saadaan raaka-ainetta tekstiili- ja lääketeollisuuteen paperin lisäksi” Joensuu sanoo. Hän näkee tulevaisuuden positiivisena. ”Tilanne yrityksissä ja tutkimuksissa on paljon parempi mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää. Suomessa ollaan erittäin hyviä tuotekehittelyssä.
Ongelmaksi muodostuu tuotteiden kaupallistamisvaiheessa Suomen sisäisten markkinoiden pienuus. Yritysten pitää tehdä yhteistyötä isojen kansainvälisten yritysten kanssa, mutta samalla varoa, ettei suomalaiset innovaatiot valu ulkomaiseen omistukseen.”
Korkean metsätietouden karttuminen ja kaupallistaminen
Suomen kansantalouden kannalta olisi merkittävää osata hyödyntää Suomen korkeaa metsätiedon taso, johon kohdistuu todella paljon kiinnostusta kansainväliseltä tasolta. ”Voisimme myydä metsäosaamista ja -tietoutta mitä on kerätty 100 vuoden ajan.” Joensuu ehdottaa.
Metsätietous on karttunut systemaattisen työn tuloksena. Suomen ensimmäinen metsälaki säädettiin 1868. Tuolloin Suomen metsät olivat niin voimakkaassa käytössä ja huonossa kunnossa tervanpolton ja kaskeamisen seurauksena, että viranomaiset huolestuivat metsien häviämisestä. Metsälain tarkoituksena oli edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ja tässä on onnistuttu erinomaisesti.
Nykyään Suomen maa-alasta 75 % on metsää ja puumäärä Suomen metsissä on kasvanut 50 % viimeisen 50 vuoden aikana. Valtakunnan metsien inventointia on tehty Suomessa jo 100 vuotta, minkä ansiosta Suomella on todella tarkat tiedot metsistään. Metsien sertifiointi on hyvällä tasolla ja yli 50 % Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Nyt pitäisi vielä osata kaupallistaa tämä tietämys.