Jo 70 vuoden ajan maailma on elänyt kulutusyhteiskunnassa, jossa tuotetaan, ostetaan ja heitetään tavaraa pois ennen näkemättömällä vauhdilla. Kulutus on määritellyt länsimaisen talouden luonteen ja luonut ennen näkemätöntä vaurautta. Kuluttamisesta, ostamisesta ja tavarasta itsessään on tullut onnellisuuden ja hyvinvoinnin mittari. Kunnes vuonna 2018 IPCC:n ilmastoraportti kertoi selkeästi, että kuluttamisen ekologiset rajat ovat tulossa vastaan.
Mitä jos määriteltäisiinkin kuluttaminen uudella tavalla? mietti Petteri Lillberg – pitkän linjan markkinointistrategi, liikkeenjohdon konsultti sekä Markkinointi ja Mainonta lehden -kolumnisti. Tämä kysymys oli alkuun sysäävä voima Kestävä markkinointi -kirjan synnylle ja jatkoa monille muille vastausta odottaville kysymyksille.
Miten määritellään hyvä elämä?
Brändien perinteinen tehtävä on ollut kysynnän ja kasvun synnyttäminen. Miten brändit voisivat tulevaisuudessa luoda kasvua ja samaan aikaan kunnioittaa yhtä ainoaa planeettaamme? Lillberg mietti.
”Se mihin itse uskon, että markkinoijat ovat muutoksen luojia ja äärettömän hyviä luomaan aineetonta arvoa yritykselle ja tavaralle. Me osataan kiteyttää se mikä on merkityksellistä ihmiselle, ohi tavaran. Esimerkiksi kahvikuppia myydessä itse kuppi ei ole merkityksellinen vaan se, mitä se symbolisoi, esimerkiksi jotain erityistä hetkeä tai vaikka omaa aikaa.” Petteri Lillberg sanoo.
”Markkinoijat osaavat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja siihen mikä on tavoittelemisen arvoinen hyvä elämä. Me olemme kuluttajien pulssilla. Markkinoijat ovat muuttuneet mainonnan ammattilaisista tulevaisuuden ammattilaisiksi. Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset ovat ottaneet vahvan roolin siinä, miltä maailma näyttää 20 vuoden päästä. Markkinoijilla on uusi rooli tulevaisuuden sanansaattajina. Ja se on tärkeä rooli. Kun katsotaan mitä osataan, niin näistä komponenteista lähtee se markkinoinnin kyky vaikuttaa ilmaston muutokseen. Kaikki lähtee hyvän elämän määrittelystä. Lähteekö hyvä elämä aina uuden kahvikupin ostamisesta vai jostain muusta. Ja tähän on markkinoijilla suuri mahdollisuus vaikuttaa.” Lillberg jatkaa
Miten saada kuluttajat ostamaan ekologisesti tuotettuja tuotteita ja miksi yritysten tulisi investoida kestävyyteen?
Suuri ongelma 20 vuotta sitten kun ensimmäisen sukupolven ekologiset tuotteet tuli markkinoille oli se, että nämä tuotteet eivät suorituskyvyltään ja laadultaan vastanneet sitä samaa laatua kuin ei-ekologisesti tuotetut tuotteen. Nykyään tuotteen ekologisuus ei enää anna lupaa tuotteelle olla laadultaan yhtään huonompia. Tämä on tärkeää, sillä muuten kuluttajat eivät siirry käyttämään ekologisia tuotteita.
Yritysten pitää vastata kuluttajan odotuksiin, mikä aiheuttaa yrityksen tuotekehittelylle painetta ja toivottavasti ison innovointihypyn. Panostus tuotekehitykseen silti kannattaa, sillä Lillbergin mukaan kestävyys on premium-argumentti. ”Ruuassa ja vaatteissa on hintapreemio, mikäli ne on tuotettu kestävällä tavalla.” hän sanoo.
Lillbergin mukaan yritysten tulisi huomioida kolme näkökulmaa kestävyyteen liittyen:
- Ensimmäinen on se, että ottamalla kestävyyden tuotekehittelyssä huomioon yritys pysyy pelissä mukana. Kestävyys on tärkeä argumentti kuluttajille. Yritys, joka ei huomio tuotteensa ja toimintansa kestävyyttä tippuu pois kuluttajien ostoskoreista.
- Toinen kohta kestävyyteen on insinöörimäinen tehokkuus, joka pakottaa optimoimaan prosessia ja karsimaan kaiken ylimääräisen prosessista mikä vaikuttaa positiivisesti yrityksen tulokseen.
- Kolmas kohta liittyy hintapreemioon. Valitettavasti nyt liian usein vaan hyvätuloisilla on mahdollista ostaa kestäviä tuotteita. Suuri kysymys on se, että kuka reiluuttaa kestävän kehityksen, jotta kestävän tavaran ostaminen ei vaadi paksua lompakkoa.
Kestävä talous harppaa eteenpäin vauhdilla, kunhan kaksi asiaa tapahtuu: turha jäte loppuu logistisen optimoinnin seurauksena ja kestävä kuluttaminen reiluutetaan tavalla tai toisella, jotta jokaisella on taloudellisesti mahdollista valita ekologisesti tuotettu tuote niin halutessaan.
Lillberg uskoo, että isoilla kauppaketjuilla tulee olemaan iso rooli kestävyyden reiluuttamiselle. Ja huom. ei halpuuttamisella vaan reiluuttamiseen.
Kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media
Teksti: Maria Aksela