VTT:n tutkimustiimin päällikkö, Tommi Vuorinen tuntee Woodly® materiaalin erittäin hyvin, sillä hän on ollut mukana sen kehittämisessä jo vuodesta 2016. VTT valikoitui Woodlyn tuotekehityksen ja testauksen kumppaniksi, sillä biopohjaisten polymeerien ja termoplastisten ratkaisujen kehittäminen on VTT:n ydinosaamista.
Yritysten kiinnostus biopohjaisuutta ja muovien kierrätettävyyttä kohtaan on Vuorisen mukaan lisääntynyt viime aikoina. Yritykset haluavat tarjota kuluttajille ympäristöystävällisiä valintoja ja samalla varautua EU:n muovistrategiaan, jonka mukaan muun muassa kaikkien muovipakkausten tulee olla kierrätettävissä vuoteen 2030 mennessä. (Lähde: A European strategy for plastics in a circular economy)
Markkinoille onkin viime aikoina tuotu paljon uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja biohajoavia ja kierrätettäviä biomuoveja. Monen kuluttajan on kuitenkin vaikea hahmottaa, minkälainen muovi on ympäristöystävällisin vaihtoehto. Pyysin Tommia kertomaan oman ja VTT:n näkemyksen biohajoavista muoveista ja kierrätettävistä biomuoveista.
”Biohajoava materiaali hajoaa tietyissä olosuhteissa ja määrätyssä ajassa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Toisaalta materiaaliin sidottuna hiili pysyy poissa ilmakehästä. Muovin valmistaminen biopohjaisesta materiaalista fossiilisten sijaan on ensimmäinen askel varautumisessa öljyn jälkeiseen tulevaisuuteen. Kun materiaaliin sidottu hiili pidetään materiaalina, se vähentää osaltaan ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Vuorinen sanoo.
”Jos tuote valmistetaan biohajoavaksi tarkoittaa se, että hajotessaan tuote vapauttaa hiilidioksidia. Tämä ei varsinaisesti auta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähentämisessä.” Tommi jatkaa.
Biohajoavat muovituotteet eivät myöskään aina päädy olosuhteisiin, jossa ne voisivat hajota suunnitellulla tavalla. Suomessa monen jäteyhtiön alueella biojätteeseen saa laittaa ainoastaan ruokaperäistä biojätettä, jolloin biohajoavat muovit päätyvät sekajätteen sekaan.
Kestävillä materiaaleilla kohti kiertotaloutta
Biohajoamattomuus muovin ominaisuutena on nähtävissä myös niin, että materiaali on kestävä ja siten kestävän kehityksen mukainen. Ilmastonmuutoksen kannalta olisi parasta pitää käyttöön jalostettu luonnonmateriaali kierrossa niin pitkään kuin mahdollista.
”Maailmaa ei pelasteta sillä, että kaikki joskus jätteeksi päätyvät tuotteet tehdään biohajoaviksi. Tärkeämpää on, että ihmiset ymmärtäisivät materiaalien arvon ja materiaalit voitaisiin pitää kierrossa mahdollisimman kauan. Kertakäyttökulttuurista poispääsyä ei edesauta, jos painotetaan biohajoavuutta. Biohajoavuus kannustaa osaltaan kertakäyttökulttuuriin. Kierrätettävyys kannustaa kiertotalouteen.” Vuorinen sanoo.
”Ongelma ei ole muovissa itsessään vaan lineaaritalouden kertakäyttökulttuurissa. Ja Woodlyn (biopohjainen) materiaalihan on teknisesti todistettu kierrätettäväksi.” Tommi Vuorinen lisää.