Pakkaus – ratkaisu vai ongelma?

Pakkauksilla on ratkaiseva rooli nykyaikaisessa globaalissa taloudessa. Ne toimivat keinona suojella ja säilyttää tuotteita, esimerkiksi elintarvikkeita. Pakkausala on jo lähtökohtaisesti innovatiivinen ja ratkaisukeskeinen. Se tarjoaa laajan valikoiman materiaaleja, malleja ja toimintoja, jotka palvelevat eri toimialojen ja kuluttajien tarpeita. Kuitenkin, kun huoli ympäristön kestävyydestä ja luonnonvarojen ehtymisestä kasvaa jatkuvasti, herää kysymys onko pakkaus ratkaisu vai ongelma? Keskustelimme pakkausalaa hyvin tuntevan Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtajan Antro Säilän kanssa pakkauksiin ja pakkausalaan liittyvistä näkymistä.

Lainsäädäntöä – ei tunteella, vaan tiedolla

Pakkauksia tai niiden materiaaleja ei ole aina säädelty siinä määrin kuin nykyisin. Vasta synteettisten materiaalien kehittämisen seurauksena ensin kuluttajien terveys- ja turvallisuusnäkökulmat tulivat mukaan, ja niiden myötä myös ympäristövaikutukset ovat nousseet keskustelun keskiöön. Niin sanottu tuottajavastuu-käsitekin on luotu lähes 40 vuotta sitten, eli se, joka tuo pakkauksen markkinoille vastaa, että jätehuolto toimii. Muuhun Eurooppaan verrattuna tämä toimii Suomessa hyvin.

”Pakkaukset on suunniteltu vastaamaan käyttötarkoitusta. Pakkauksia tarvitaan tulevaisuudessakin, eivätkä pakkausratkaisut suinkaan ole ympäristöongelmien syy vaan ratkaisu”, pitkään alaa seurannut Antro Säilä toteaa, ”eivätkä muovit suinkaan ole se, mistä pitäisi päästä kokonaan eroon.” Hän viittaa muun muassa vuonna 2021 voimaan tulleeseen ns. SUP-direktiiviin (”single-use plastics”), joka kieltää tietyt muoviset kertakäyttöpakkaukset ja -tuotteet EU:n alueella.

Nyt EU on kiireellä muokkaamassa pakkaus- ja pakkausjätelainsäädäntöä, jonka avulla halutaan esimerkiksi kieltää tiettyjä pakkaussovelluksia, kieltää ylipakkaamista ja lisätä kierrätysmateriaalin käyttöä pakkauksissa. ”Pakkausten puolustaminen on hajaantunut. Pakkausala ei ole yksi toimiala, vaan se muodostuu itse asiassa useista toimialoista, kuten metsä, paperi, puu, kartonki, muovi, metalli ja lasi. Materiaalien valmistajat ovat paikallisia, vaikka markkina on globaali”, summaa Säilä. 

Pakkauksiin kohdistuu tällä hetkellä paljon odotuksia ja paineita. ”Päätöksentekoon ja sen tueksi kaivattaisiin enemmän tietoa ja faktoja tunteiden ja ideologioiden sijaan. Esimerkiksi kiireellä laaditun SUP-direktiivin tueksi ei käytetty riittävästi tilastollisia tietoja ja sama näyttää olevan tilanne pakkaus- ja pakkausjätelainsäädännön kanssa”, mainitsee Säilä.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Toimialalla ja kuluttajarajapinnassa toimivat yritykset haluavat toimia ja näyttäytyä vastuullisesti. ”Elintarvikebrändiä ei voi olla ilman pakkausta. Valtaosa kuluttajista on huolissaan. Halutaan vähentää ylikuluttamista ja tehdä kestäviä valintoja”, Antro Säilä pohtii. ”Nyt poliittiset päättäjät kertovat meille, mikä on hyvä tai huono valinta. Kieltojen sijaan voisi panostaa vertaileviin ekomerkintöihin ja ohjaaviin kierrätysmerkkeihin.”

Sitoutuminen ympäristövaikutusten vähentämiseen edellyttää proaktiivisuutta. ”Pitää ymmärtää, että ponnistelut on tehtävä yhdessä.  Suomessa tästä on kaksi hyvää esimerkkiä: teollisuus, joka aikoinaan lähti mukaan rajoitettuun tuottajavastuuseen, materiaalien talteenottoon ja kierrätykseen, ja toisena kuluttajapakkausten kerääminen ja kierrättäminen”, muistuttaa Säilä.

Jätteiden kierrätysaste Suomessa on jäämässä jälkeen Euroopan tavoitteista. Lisäksi EU on esittänyt, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä. ”Rima on aika korkealla ja vaikeasti saavutettavissa, mutta kyllä kierrätys on edellytys ja pitää hoitaa”, pohtii Säilä.

Ratkaisukeskeisellä alalla on hyvä tulevaisuus

Suhteessa paikalliseen pakkausalan kokoon Suomessa on viime vuosina syntynyt huikea määrä Woodlyn kaltaisia start up -yrityksiä. ”Pidän ”pakkauslaakso”-tyyppisestä ajattelusta ja toiminnasta, missä idea viedään tutkimuksen kautta toteutukseen samalla hyödyntäen yliopisto- ja osaajaverkostoa”, maalailee Säilä. 

Uusien toimijoiden ja materiaali-innovaatioiden onnistuminen ei ole itsestään selvää, tai ainakaan helppoa. ”Uudet innovaatiot tulevat suhteellisen hitaasti markkinoille, kun pitää ymmärtää teknologiaa, tehokasta tuotantoa ja automaatiota sekä lainsäädäntöä. Ainoastaan drop in -vaihtoehdot pääsevät helpoiten markkinoilla”, miettii Säilä.

Yhdistettynä kestävän kiertotalouteen pakkausalalla on edessään hyvä tulevaisuus. ”Alan pitää pystyä jatkossakin vastamaan kuluttajin odotuksiin ja haastamaan kaikkein radikaaleimpia lainsäädäntöehdotuksia uskottavan tulevaisuuden näkymän ja ratkaisukeskeisyyden säilyttämiseksi”, pohtii Säilä. 

Vastuulliselle yritystoiminnalle riittää kysyntää tulevaisuudessa. ”Markkinavoimia hyödyntämällä voidaan saavuttaa kestäviä ratkaisuja. Sääntely ei voi ohjata kaikkea”, toteaa Säilä.