Ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme.
Yksi merkittävimmistä teoista taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on ihmisten ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen pienentäminen. Useat yritykset, kunnat ja maat ovatkin ilmoittaneet tavoittelevansa hiilineutraaliutta seuraavien vuosien aikana. Luonnonvarojen kestävä käyttö on avainasemassa hiilineutraaliuden tavoittelussa. Tavoitteessa kohti hiilineutraaliutta meitä voi auttaa Woodly, joka on sekä hiilineutraali että kierrätettävä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että Woodlyn hiilijalanjälki on nolla – sen valmistaminen ei siis synnytä lainkaan ilmastopäästöjä. Woodly on valmistettu puupohjaisesta sellusta, joka jo itsessään sitoo itseensä hiilidioksidia. Kaikkien Woodly-materiaalilastujen biopohjaisuus on 40–60%. Tulevaisuudessa tavoitteena on biopohjaisuuden lisääminen. Woodlyn avulla voimme siis vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, mikä auttaa turvaamaan maapallon hyvinvointia.
Kierrätettävät materiaalit ilmastonmuutoksen torjumisessa
Ilmaston lämpeneminen eli kasvihuoneilmiö on voimistunut teollisesta vallankumouksesta lähtien. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan ilmaston lämpeneminen on kuitenkin mahdollista vielä rajata 1,5 asteeseen. Tähän tavoitteeseen pyrkivät myös kaikki Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat. Yksi tapa torjua ilmastonmuutosta on korvata uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita uusiutuvista materiaaleista valmistetuilla. Tällaisia ovat esimerkiksi puupohjaiset tuotteet, kuten Woodly. Ilmastonmuutoksen torjumisessa erityisen tärkeää on materiaalien kierrättäminen. VTT:n tutkimustiimin päällikön Tommi Vuorisen mukaan hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta merkittävämpiä ovat kierrätettävät kuin biohajoavat materiaalit, sillä biohajoavatkin materiaalit vapauttavat hajotessaan hiilidioksidia. Lue lisää blogikirjoituksestamme Kierrätettävän biomuovien rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kuluttaminen määriteltävä uusiksi
Vuoden 2018 IPCC:n ilmastoraportin mukaan kuluttamisen ekologiset rajat ovat selvästi tulossa vastaan. Ihmisten kulutustottumuksiin on siis tultava muutos, jotta maapallomme säilyy elinkelpoisena ja hyvinvoivana. Yksilötason muutosten lisäksi vastuu on myös yrityksillä ja markkinoijilla. Petteri Lillberg, markkinointistrategi, liikkeenjohdon konsultti sekä Markkinointi ja Mainonta -lehden kolumnisti haluaa kuvitella kuluttamisen uusiksi. Hän painottaa, että yritysten tulee vastata kuluttajan odotuksiin ekologisten tuotteiden kestävyydestä, mutta olla myös taloudellisesti kaikenlaisten kuluttajien saavutettavissa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tehdä kestäviä valintoja ja muodostaa parempi ekologinen jalanjälki. Lisää Petteri Lillbergin ajatuksista voit lukea blogikirjoituksestamme Kuinka taistella ilmastonmuutosta vastaan markkinoinnin keinoin?
Lue lisää tulevista blogikirjoituksista:
Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, joka mahdollistaa elämän maapallolla. Ilmiön nimi tulee siitä, että ilmakehä toimii maapallolla kuin kasvihuoneen lasikatto, lämmittäen maapalloa. Ihmisen toiminnan seurauksena ilmakehän koostumus muuttuu kuitenkin koko ajan ja sen myötä maapallon ilmasto lämpenee. Ilmaston lämpenemisellä on monia epäsuotuisia vaikutuksia, jotka liittyvät esimerkiksi meren pinnan nousuun ja kuivuuden lisääntymiseen sateiden jakautuessa. Näillä vaikutuksilla on katastrofaalisia seurauksia maapallon biodiversiteetille ja elinolosuhteille, sekä eläinten että ihmisten elämälle. Hyvä uutinen on, että maapallon lämpeneminen on vielä ehkäistävissä. Lue lisää aiheesta tulevasta blogikirjoituksesta Kasvihuoneilmiö – mitä se tarkoittaa?
Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon niin ihmisen, ympäristön kuin taloudenkin tarpeet. Tarkoituksena on huolehtia maapallon kantokyvystä ja biodiversiteetin säilymisestä niin, että turvaamme hyvät elinolosuhteet myös tuleville sukupolville. Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on siis sovitettava maapallon luonnonvarojen ja kantokyvyn puitteisiin. Lue lisää aiheesta tulevasta blogikirjoituksestamme Kestävä kehitys suojaa tulevaisuuden sukupolvia.
Ekologinen jalanjälki on kestävän kehityksen mittari. Se on menetelmä, joka kuvaa sitä, millainen pinta-ala maa- tai vesialuetta tarvitaan yhdessä vuodessa käyttämiemme resurssien tuottamiseen ja niistä syntyvien jätteiden käsittelyyn. Ekologinen jalanjälki voidaan laskea esimerkiksi ihmisen, kotitalouden, organisaation, tuotteen, valtion tai kaupungin tasolla. Lisää aiheesta voit lukea tulevasta blogikirjoituksestamme Ekologinen jalanjälki – miten sitä mitataan?