Korona-kevät on tuonut kiireitä ja paljon kysyntää tamperelaistaustaiselle Kiillolle. Käsihuuteiden ja muiden desinfektiotuotteiden kysyntä on kasvanut niin paljon, että tuotantokapasiteettia on kasvatettu merkittävästi. Lisäksi toimitusketju on tehnyt valtavasti työtä raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi ja tuotekehitys reseptien säätämiseksi.
Onnittelen Kiillon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Oili Kallatsaa lisääntyneestä kysynnästä. Kallatsa kiittää, mutta viitaten koroviruspandemiaan jatkaa: “vaikka eihän me tällä tavoin oltaisi toivottu kasvua.” Kommentti istuu hyvin haastattelumme pääteemaan, Kiillon vastuullisuuteen.
Vastuullisuus on aihe, jossa Kiilto on totisesti alansa edelläkävijä. Ympäristöasiat ovat aina olleet tärkeässä roolissa Kiillolla. Merkittävällä osalla yrityksen tuotteista on jo pitkään ollut Joutsenmerkki ja näiden tuotteiden osuus kasvaa. Mikromuovien käyttö lopetettiin etupainotteisesti Kiillon henkilöhygieniatuotteissa jo vuonna 2016 ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus nousee koko ajan. Kiilto on myös pitkään panostanut uusiutuvaan energiaan. Lempäälässä on tuotettu osa tarvittavasta energiasta aurinkopaneeleilla jo vuodesta 2008 ja viime vuonna myös Hankasalmen tuotantolaitokselle sekä Variston varastolle asennettiin paneelit. Merkittäviin toimenpiteisiin lukeutuu myös vuonna 2018 Lempäälän tuotantolaitoksella käyttöön otettu hukka- ja maalämpöä hyödyntävä hybridijärjestelmä, jota laajennettiin 2019. Ympäristön huomioiminen ei siis ole uusi juttu.
Kiillon Lupaus Ympäristölle
Vaikka Kiilto on toiminut aina vastuullisesti, yritys halusi panostaa asiaan merkittävästi enemmän. Tätä ajatellen vastuullisuustyö haluttiin koota yhden kokonaisuuden alle. Taustatyö aloitettiin jo vuonna 2018 ja vuoden lopussa syntyi Kiillon Lupaus Ympäristölle. Se koostuu neljän teeman – vihreä energia, vihreät pakkaukset ja logistiikka, vihreät palvelut sekä vihreät materiaalivalinnat – alle tehdyistä lupauksista. Systemaattisen suunnitelman avulla Kiilto pystyy paremmin seuraamaan tavoitteiden toteutumista ja etsimään kumppaneita niiden täytäntöönpanoon.
Vihreän energian osalta Kiilto on sitoutunut tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2028 mennessä. Yritys voisi olla hiilineutraali jo tänään kompensoimalla päästönsä, mutta se ei halua oikaista vaan aidosti vähentää tuottamiaan hiilidioksidipäästöjä käyttämällä täysin uusiutuvaa energiaa ja lisäämällä entisestään aurinkoenergian ja esimerkiksi maalämmön käyttöä.
Woodlyn ja Kiillon yhteistyö
Vihreiden pakkausten ja logistiikan osalta Kiillon tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä 70 % sen pakkauksista on uudelleenkäytettäviä, kierrätysmateriaalia tai uusiutuvia materiaaleja. Tavoitetta kohti mennään monin eri keinoin uudelleen käytettävistä konteista ja kierrätysmuovipakkauksista kokonaan uuden tyyppisiin, uusiutuviin pakkausmateriaaleihin. Tässä vaiheessa kuvaan astuu Woodly – havupuun sellusta hiilineutraalia ja kierrätettävää puumuovia valmistava suomalainen startup. Kiilto uskoo, että tarvitaan kokonaan uusia innovaatioita, jotta pakkaustavoitteet voidaan saavuttaa.
Woodly ja Kiilto käynnistivät yhteistyön pakkausten kehittämisessä jo vuonna 2019. Uuden materiaalin yhteensopivuudesta Kiillon tuotteille ja materiaalin muokattavuudesta on kehitystyön aikana saatu paljon arvokasta tietoa.
Kiillon ja Woodlyn ensimmäinen yhteinen tuote
Yritysten yhteisenä tavoitteena on saada ensimmäinen kehitystyön tuloksena syntynyt tuotepakkaus kuluttajien saataville vuoden 2021 loppuun mennessä.
Ensimmäistä tuotetta lähdetään testaamaan kotimarkkinoilla, mutta Oili Kallatsa näkee mahdollisuuksia ja kysyntää myös muissa toimintamaissa. “Woodlyn kaltaiselle materiaalille on vahva tarve erityisesti ympäristötietoisessa Skandinaviassa, mutta myös Venäjällä on lähdetty tosi innokkaasti viemään vastuullisten pakkausratkaisujen asiaa eteenpäin” Kallatsa jatkaa.
Kiilto haluaa olla alansa ympäristöjohtaja. Tavoitetta kohti mennään asettamalla niin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kuin kilpailijoita kunnianhimoisemmat päämäärät.
”Teemme niin paljon kuin vaan mahdollista ja tämän vuoksi olemme etenemässä kunnianhimoisemmin kuin mitä yleiset tavoitteet edellyttäisivät”. Tästä syntyy ympäristöjohtajuus, Oili Kallatsa sanoo.