Läpinäkyvää puupohjaista muovikalvoa kehittänyt Woodly on tehnyt yhteistyösopimuksen Wipakin kanssa. Wipak valmistaa elintarvike- ja lääkepakkauksia sekä lääketieteellisten laitteiden pakkauksia.
Wipakin ja Woodlyn tavoitteena on kehittää hiilineutraalien muovikalvopakkausten tuotesarja. Wipak haluaa yhteistyön avulla pudottaa yhtiön hiilijalanjäljen nollaan vuoteen 2025 mennessä.
Woodlyn pitkään kehittämä puumuovi korvaa fossiilista muovia. Puumuovin pinnalle voi painaa tekstiä ja kuvaa ja sen voi kierrättää muovijätteen seassa.
Materiaali on tehty 40–60-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista. Woodlyn toimitusjohtajan Jaakko Kamisen mukaan raaka-aineen loppuosa on ”luonnosta löytyvää, myrkytöntä ja syömäkelpoista raaka-ainetta”. Paljon tätä enempää siitä ei kerrota.
Biopohjaista raaka-aine ei ole, mutta periaatteessa se voisi sitä olla. ”Sellaista ei ole vielä kaupallisesta saatavilla riittävän isossa mittakaavassa”, sanoo Kaminen. Hänen mukaansa Woodlyn biopohjaisuutta kyetään kuitenkin nostamaan kysynnän kasvaessa.
”Me teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa tiekarttaa tuotannon skaalaamisesta ja Woodlyn biopohjaisuuden nostaminen on osa sitä”, sanoo Kaminen. Aiemmin Woodly on kertonut tekevänsä tuotekehitysyhteistyötä salaatti- ja yrttiruukkuja kasvattavan Järvikylän kanssa.
Woodly ei valmista vaan kehittää
Woodlyllä on kolme tuotealuetta, joista kalvotuotteet ovat valmiina markkinoille. Ohuempi versio kalvosta soveltuu esimerkiksi salaattien pakkaukseen, paksumpi rasioiksi. Kehitysvaiheessa yhtiöllä on myös ruiskupuristettava materiaalilaatu sekä kartonkipakkausten pinnoite.
Woodly soveltuu elintarvikepakkaamiseen. Tavoite on saada kalvotuotteita kauppoihin vielä tänä vuonna.
Woodly on kertonut tekevänsä tuotekehitysyhteistyötä salaatti- ja yrttiruukkuja kasvattavan Järvikylän kanssa. Kuva: Woodly
Woodlyn tuotteilla voidaan korvata perinteistä fossiilista muovia erilaisissa päivittäistavaroiden pakkauksissa, esimerkkeinä polyeteeni, polypropeeni ja PET-muovi. Pöyryn tekemän elinkaarianalyysin perusteella tuotteet ovat hiilineutraaleja, eli ne eivät voimista ilmastonmuutosta.
Woodly itse ei valmista mitään. ”Meidän tehtävämme on tutkimus, tuotekehitys ja markkinointi sekä sellaisten yhteistyökumppaneiden etsiminen, jotka pystyvät tätä tukemaan ja vastaamaan raaka-aineista ja valmistuksesta”, sanoo Kaminen.
”Biohajoavuus on vaikea käsite”
Yhtiön tuotteissa käytetään FSC-sertifioitua havusellua. Sellaista ei kuitenkaan saa kovinkaan paljoa Suomesta, minkä takia Kamiselta on kysytty, miksi FSC.
Kamisen mukaan aloitteleva start-up ei ole asemassa, jossa se voi valita yhteistyökumppaninsa suuresta joukosta yrityksiä. ”Kyse on verkoston rakentamisesta. Olemme edellyttäneet käyttämältämme puukuidulta sertifiointia. Yhteistyökumppanimme on ulkomaalainen ja siellä FSC-sertifiointi on yleisempää”, sanoo Kaminen.
Woodlyn tuotteet eivät ole biohajoavia. ”Tai niin me emme ainakaan mainosta, vaikka luonnosta kyllä löytyy bakteereja, jotka pystyvät käyttämään niitä ravintonaan”, sanoo Kaminen.
Taustalla on tietoinen valinta. ”Biohajoavuus on tavattoman vaikeasti viestittävä asia. Ihmiset ymmärtävät sen niin, että jos biohajoavan tavaran heittää tuonne asvaltille, se katoaa kuin itsestään”, Kaminen sanoo.
Näin ei kuitenkaan käy. Biohajoamisessa on aina kyse ajasta ja olosuhteista. Teollisessa kompostointiprosessissa hajoavat materiaalit eivät aina hajoa luonnossa ollenkaan tai niiden hajoamisaika on kohtuuttoman pitkä.
”Kierrätys on tärkeintä”
Pakkauksesta voi tehdä nopeasti biohajoavan, mutta sillä on kääntöpuolensa. Mitä nopeammin pakkaus hajoaa, sitä enemmän joudutaan karsimaan muita ominaisuuksia. Lisäksi biohajoaminen vapauttaa lähes kaiken tuotteen sisältämän hiilen ilmakehään.
Kamisen mukaan biohajoavuus ei ole yhtä paljon kysytty ominaisuus kuin kierrätettävyys. ”Se on ehdoton edellytys, jos muoviongelma halutaan ratkaista”, sanoo Kaminen.
Maailmassa käytetään niin paljon muovia, että sitä ei mitenkään ole mahdollista korvata biopohjaisilla tuotteilla, jos kaikki raaka-aine on neitseellistä eli ei-kierrätettyä. Mutta varsinaiset haasteet ovat vasta edessä.
”Muovin kysynnän on ennustettu nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Tästä ei selvitä millään ilman kierrätystä”, sanoo Kaminen.
HANNES MÄNTYRANTA